• taustakuva2017

19. Multiaista Satoa avajaispuhe 20.7.2016

DSC 5187

Satu Olkkonen                                                                                                                                                                    Multiaista Satoa ry, pj.

Multiaista Satoa – hyvän idea

Kasvutalouteen jämähtänyt politiikka näyttää erkaantuneen hyvinvointipolitiikasta. Siksi täällä pienen maailman kehällä tarvitaan talkoisiin kaikkia: yhteisöjä, ihmisistä, kulttuurista ja taiteista kiinnostuneita ihmisiä ylläpitämään yhteistä vaurautta ja parantamaan arkipäiväistä elämäämme tässä ja nyt. Luomaan toivoa ja arvokkuutta. Tervetuloa hyvät ihmiset!

Tietokirjailija, biologi Jussi Viitalan (joka ei valitettavasti ole sukua Reima Viitalalle) vastikään ilmestyneen Yle-kolumnin mukaan aikaa pelastaa heikossa kunnossa oleva maapallo on 40 vuotta. Jos emme tee mitään tai ajattelemme, että muut joutavat tekemään, tai siellä Kiinassa pitää ensin tapahtua, niin lapsenlapsemme ovat he, joille ei ole jäämässä mitään. Suomalaiset komeilevat monien listojen kärjessä. Kukapa uskoisi, että olemme myös luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen kärjessä. Ekologinen jalanjälkemme on maailman 15. raskain. Maapallon elämä voi tuhoutua aivan vahingossa, varoittaa Viitala. Ei Reima. Läheltä piti -tilanteita on ollut monia.

Ilman happea, puhdasta vettä ja ravitsevaa ruokaa emme elä, ei kukoista taide, ei mikään. Teknologian varaan ei kannata tuudittautua, vaikka toivoa sopii, että suuryhtiöt ottaisivat jättiosingoillaan vastuuta, ja keskittyisivät luomaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia investointeja.

Sitä ihmettä odotellessa, eletään ihmisiksi, yhdessä. Sadossa näkyy, että mahdumme samalle hiekkalaatikolle.

**

Talouskasvun myytti tarkoittaa, että sen kuvitellaan olevan ainoa keino hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Ja näinhän se ei mene, sen olemme nähneet.

Tutkimusten mukaan hyvinvoinnin heikkenemisen syitä ovat luonnonvarojen kuluminen, ympäristöhaittojen kasvaminen sekä 1990-luvun alusta alkanut eriarvoistuminen. Kulutusyhteiskuntamme yleisiä ihmisten hyvinvointiongelmia ovat kiire, stressi, mielenterveysongelmat sekä henkinen pahoinvointi. Epävarmuuden kasvaminen, ihmisten kokema aikapula ja elämänhallinnan ongelmat ovat isoja kulutusyhteiskunnan säröjä, joilta tuskin kukaan nyky-yhteiskunnan työikäisistä on onnistunut välttymään.

Talouskasvu ei ole lupaus hyvinvoinnista, kohtuullisesta elintasosta, mielekkäästä toiminnasta, merkityksellisyyden kokemuksista ja itsensä täydessä mitassa toteuttamisen mahdollisuuksista, puhumattakaan onnesta, arvokkuudesta tai luonnon ja muiden ihmisten kunnioituksesta.

Siksi vastuulliset ( esimerkiksi juuri ne kaikenmaailman dosentit) etsivät ratkaisuja, millainen voisi olla talouskasvusta riippumaton ja ympäristövastuun kantava hyvinvointivaltio? Mitä ovat ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot hyvin hoidetun talouden rinnalla, ja miten niiden toteutumista pitäisi tukea jättämättä yksilöä oman onnensa nojaan?

Se voi joltain osin näyttää tältä kuin nämä tulevat päivät tästä päivästä sunnuntaihin.

Sadossa hyvän kohtaamiseen pyritään ohjelmanumeroissa, jotta kasvutalouden alle tallautuva inhimillinen toivo voi näkyä ihmissuhteiden arvomaailmassa, luottamuksen ja myös niiden uusien innovaatioiden rakennusaineksina. Tämän samalla hiekkalaatikolla vertauksen esitti Häkkisen Simo täällä Multialla taannoin esitetyssä koululaismusikaalissa. Viisi päivää, joka päivä viisi ohjelmanumeroa: kuvaa, sanaa, musiikkia sekä pään ja kehon keinutusta. Kolmekymmentä yhteishyvätuotetta nimeltä Multiaista Satoa.

**

Luonto luo perustan ja asettaa reunaehdot taloudelle ja toiminnallemme, tai ainakin pitäisi. Siksi aihe on myös muiden kuin suuryhtiöiden, talouden ennustajien tai politiikkojen. Se on meidän kaikkien elävien yhteinen aihe. Keskittyminen hyvinvointiin talouskasvun sijaan voisi muuttaa myös tulevaisuuden politiikan prioriteetteja sekä hoivan ja huolenpidon arvostusta, joka ei ole sidottu kelloon.

Aika on meille kaikille sama. Tuottavuutta ei voida kasvattaa sellaisissa palveluissa, joiden lopputuotteena on ihmisen aika toiselle, hyvän elämän päämäärät ja yhdessä tekemisen henki. Myönsihän taloustutkija Sixten Korkmankin: sadun lukemista päiväkodissa ei voi kovinkaan paljon nopeuttaa.

Koska ihminen tarvitsee toivoa, tarvitaan riippumaton koulutus, taidetta ja kulttuuria, taiteilijoita, koulutuksen ja tutkimusalan ihmisiä, ja kaikkia teitä ainutlaatuisia ihmisyyden asiantuntijoita kykyjensä ja voimiensa osoittamaan, että kaikki ihmisen toiminta ei palaudu talouteen vaan kestävämpään hyvään elämään. Siihen on oltava aikaa. On ongelmallista, jos esimerkiksi oppiminen ja koulutus pelkistetään taloudelliseksi kulueräksi, jota olisi nopeutettava. Kuka meillä täällä silloin enää luo mitään tulevaisuuden sivistystä, oikeudenmukaista tai yhteishyvää?

Hyvä talous tunnustaa erilaisten hyvinvoinnin osien arvon, monimuotoisuuden ja tarpeellisuuden sekä hyvinvoinnin kaikkien oikeutena pysyen ekologisesti kestävän rajoissa. Muutoin rengistä, joka talous on, on tullut huono isäntä. Taisin jo sanoa, että hyvä elämä ei ole yhtä kuin ripeä talouskasvu ja kansainvälinen kilpailukyky, mutta sanottakoon se nyt vielä uudelleen. Tässä kaikkein suurimmassa kuvassa tämä tapahtumakin on olemassa.

**

Sadon pohjaviesti on usein ohjelmanumerosta riippumatta ”kyllä kaikki järjestyy”. Se ei tarkoita silmien ummistamista, vaan toivoa, että vastoinkäymisistä huolimatta ja maailman myllerryksessä kaikki lopulta järjestyy. Yhdessä. Tekoina. Jakamisena. Toivona. Muutokseen patistajana, silmien avaajana, kannustajana.

Tänä vuonna Sato asettuu Signaali-teemansa mukaisesti tietoisesti jututettavaksi ja alttiiksi. Kohtaaminen vieraan kanssa voi toteutua monin helpoin tavoin tapaamalla vaikkapa tänään papit Korsussa, muina päivinä toimittajan, poliitikon tai taiteilijan, nuo signaalien välittäjät. Voit osallistua huomenna seminaariin, jossa toivottavasti hyvä keskustelu avaa uusia näkökulmia. Voi katsoa Marko Hämäläisen kuvia, voi tavata vastuullisesti toimivia nuoria, kuulla seuraavaksi Anette Karppisen mietteitä maailmasta tai valaa uskoa multialaisten musikaalilaulujen levynjulkaisukonsertissa lauantaina torilla omin silmin ja korvin siihen, että kaikki järjestyy. Niin näen Olavi Kankaankin toiminnallaan kannustaneen monia multialaisia. Tervetuloa Mirja-Liisa ja dir. mus. Olavi Kankaan muistokonserttiin Multian kirkkoon sunnuntaina klo 21.00. Ehkä tuo hetki luo näkymättömän, sen elämässä kaikkein tärkeimmän, rakkaan ja arvokkaimman näkyväksi, niin kuin taide kohdatessaan kokijansa tekee.